Architecta 75-vuotisjuhlaseminaari Arkkitehdin muuttuva ammattikuva
7.10.2017 klo 12, Info- ja näyttelytila Laituri, Narinkka 2I

Architecta, maailman ensimmäinen naisarkkitehtien yhdistys perustettiin jatkosodan aikana 1942. Nyt jo puolet valmistuvista arkkitehdeista on naisia – mihin siis Architectaa enää tarvitaan?

Naiset toimivat usein avustavissa tehtävissä tai yhdessä arkkitehtipuolison kanssa, jolloin heidän työnsä jäi julkisuudesta sivuun. Alan miesvaltaisuuden, hyvä veli -verkoston ja ammatti-ihanteen vuoksi naiset eivät tuoneet esille ammatin epätasa-arvoa. Naisten asema ammatissa on muuttunut ja arkkitehdin ammattikuva yleensäkin on laajentunut ja monipuolistunut. Enää naisarkkitehdin ei tarvitse valita ammatin ja perheen välillä. Arkkitehdin ammattikuva on laajempi ja monipuolisempi kuin monumentaalirakennuksia suunnitteleva sankariarkkitehti. Naisarkkitehdit ovat nostaneet esiin humaaneja ja globaaleja ongelmia ja panneet alkuun projekteja kehitysmaissa. Ammatin marginaalista on tullut alalle uutta näkökulmaa niin tutkimukseen kuin suunnitteluunkin. Architecta haluaa antaa esikuvia uusille sukupolville, jotka ovat kasvamassa kansainvälisempään ja tasa-arvoisempaan ammattikuvaan.

LUENTO

Peggy Deamer on Yalen yliopiston (USA) arkkitehtikoulun apulaisdekaani. Hänellä on tutkinto sekä filosofiassa että arkkitehtuurissa ja on väitellyt tohtoriksi Princetonin yliopistossa arkkitehtuurihistoriasta, -kritiikistä ja -teoriasta. Deamerin väitöskirja käsitteli brittiläistä taide- ja arkkitehtuurikriitikkoa Adrian Stokesia, joka ensimmäisenä sovelsi psykoanalyysiä estetiikan kritiikkiin. Deamer on perustanut Architecture Lobbyn, joka on nostanut esille arkkitehdin ammatin työolosuhteita. Hänellä on ollut oma toimisto vuodesta 1981.

PANEELIKESKUSTELU

Aija Staffans, keskustelun puheenjohtaja, arkkitehti, TKT, johtava tutkija Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksella.
Noora Aaltonen, arkkitehti Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkama Oy:ssä. Ollut mukana kuuden arkkitehdin työryhmä Komitussa, joka suunnitteli Kouk Khleangin nuorisotalon Kambodžassa. Rakennus valittiin Arkkitehtuurimuseon kaksivuotiskatsaukseen ja on saanut kansainvälisiä palkintoja.
Anders Adlercreutz, Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja, arkkitehti, toinen pääosakas arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy:ssä. Eduskunnan hallintovaliokunnan ja ympäristövaliokunnan jäsen.
Pia Kuusiniemi, maisema-arkkitehti, toinen osakas LOCI maisema-arkkitehdit Oy:ssä, joka on saanut palkintoja useissa kilpailussa. Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK:n varapuheenjohtaja.
Anu Puustinen, arkkitehti, toinen osakas Avanto Arkkitehdit Oy:ssä. Töitä on esitelty useissa näyttelyis-sä Suomessa ja ulkomailla, mm. Venetsian Biennalessa 2004, 2010, 2012 ja 2016 sekä kansainvälisissä lehdissä ja palkittu useilla kotimaisilla ja ulkomaisilla palkinnoilla.
Kirsi Saarikangas, taidehistorian professori, Helsingin yliopisto.
Pirjo Sanaksenaho, rakennussuunnittelun professori Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella, toi-nen osakas Sanaksenaho Arkkitehdit Oy:ssä, joka on voittanut useita kilpailuja.

Paneelikeskustelu käydään suomeksi

JUHLAJULKAISU

Hilkka Lehtonen: Me – ensimmäiset väitelleet suomalaiset naisarkkitehdit. Suomen Naisarkkitehtien Yhdistys, Architecta ry, Helsinki, 2017.

Julkaisu on saanut alkunsa Architectan, Suomen Naisarkkitehtien Yhdistyksen 75-vuotisesta merkkipäivästä. Yhdistys perustamisen aikaan miehet olivat rintamilla ja monet naisarkkitehdit siirtyneet sotaa pakoon ja töihin Ruotsiin. Nykyään arkkitehtien ammattikunnasta jo 42 % on naisia Suomen Arkkitehtiliiton tilastojen mukaan. Julkaisu valaisee milloin, miksi ja miten suomalaiset naisarkkitehdit ovat ryhtyneet harjoittamaan jatko-opintoja ja tohtoroitumaan. Se tapahtui huomattavasti mieskollegoja myöhemmin vuonna 1984. Kirjassa pohditaan sitä, miten jatko-opiskelu on vaikuttanut näiden naisten myöhempään toimintaan. Ydinkysymykseksi nousee, voiko arkkitehtien itsensä paljolti taiteelliseksi mieltämä ammattikunta olla myös tiedeprofessio.
Julkaisusta ilmenee vuoden 2016 loppuun mennessä väitelleet suomalaiset naisarkkitehdit. Heitä on yhteensä 45. Osa heistä työskentelee ulkomailla. Kirja sisältää erikseen kertomukset kahdeksasta ensimmäisestä väitelleestä suomalaisesta naisarkkitehdista vuosilta 1984 -1994. Se käsittää ajanjakson ennen valtakunnallisten tutkijakoulujen alkamista v. 1995. Riitta Kuoppamäki väitteli ensimmäisenä suomalaisena naisarkkitehtina Suomessa vuonna 1984 Teknillisessä korkeakoulussa. Arkkitehdeiksi naisia valmistui Suomessa pieniä määriä jo varhain 1800 -luvun lopulta lähtien.
Julkaisun lopussa tarkastellaan arkkitehtien nykyistä jatko-opiskelutilannetta. Tekijän väite on, että arkkitehtien uusi ammatti-identiteetti ja itseymmärrys vaativat tieteellistä tutkimusta. Arkkitehdit eivät voi olla pelkästään talojen suunnittelijoita, vaan heidän asiantuntemuksensa riittää moneen muuhunkin.
Seminaarissa julkaisun tekijä Hilkka Lehtonen esittelee julkaisun ja sitä on paikan päällä myynnissä. Julkaisua voi myös tilata Architecta ry:n puheenjohtajalta Pirkko-Liisa Schulmanilta: pirkko-liisa.schulman@bydesign.fi, p. 050 5054147, hinta 10 € + lähetyskulut.
logo lehtinenuu_vihrea